Sisarusrakkautta

Teki mieli taas suunnitella Ilmaria, piirsin ite sarjakuvaa alkuviikost pari sivuu lisää, mut nää seuraavat päivitykset tuli eilen yöllä, et laatu sen mukasta… Paitsi et eipä siin oo mun kohdalla mikään iso ero, piirränkö päivällä vai yöllä, yhtä laadukasta taidetta tulee joka tapauksessa… Mut nää päivitykset liittyy siis Ilmarpuoli-isoveljeen, Severiin ^^

Täst seuraavast ei sit ees puhuta… paitsi et puhun silti! Eli vaihtoehtoinen kohtaus sarjakuvaan Severin ensi-ilmaantumisesta…. Toivottavasti se lopullinen versio ei kauheesti muutu, mut tää luonnos ei oikeen anna oikeutta sille alkuperäselle mielikuvalle. Siin on sit olevinaan kaks sivuu yhes, oli pakko fiksuna tunkee siihe samalle vajaalle paperille kaikki, ku olin liian laiska alottaakseni uuttakaan paperia, et sori, jos menee hankalaks… seuratkaa niit havainnollistavia nuolia, no ei se niin vaikee oo ku hahmottaa et siin on kaks sivuu, eikä vaan yhtä ^^

Joo, anteeks vaan kaikki, ei mulla muuta nyt tällä kertaa (kaikkien helpotukseksi)


Missä olet ollut Hopeanuoli, nyt lähdetään karhujahtiin!

Ei oo taas vähää aika tullu tehtyy mitään, koska en pysty yksin keskittyy tän tekoon ku kuolen nauruun. Juhannuksen Sirkku oli meillä, ekana yön keksittii kattoo kaikki Hopeanuolet putkeen, ja tavalliseen tapaan naurettiin kaikelle. Ja sit seuraavana yönä keksittii alkaa piirtää, ja täs on tulos. Anteeks XD

Joten, jatkoa viimeksi tapahtuneeseen…

Hállágo dáppe giige suomagiela?

Nii, puhuuks tääl kukaa suomee? Voi vastata, et joo, kaikki muut paitsi eräs shamaani, joka tekee nyt ensiesiintymisensä. Ilmari ja Kaarina siis eivät vaella ympäriinsä tehdäkseen/saavuttaakseen mitään, he vaan tykkäävät juosta pitkin Lapin maita ja mantuja ilman sen pätevämpää syytä. Kaikki alko siitä, kun Ilmari keksi viedä erittäin vastahakoisen Kaarinan lumipyryssä vaeltamaan metsään, ja kuinka ollakkaan je joutuivat eroon toisistaan…

Ja enempää en pystyny piirtämään, koska nauroin niin kovaa ettei kynä meinannu pysyä kädessä. Huomatkaa muute kui paljon näin vaivaa piirtäessäni metsää…

No voeha vittu.

Olin Sirkun luona yötä. Me alettii yöllä keskustelee siit, et mangaa ei arvosteta ja japanilaine sarjakuva erotetaa nii tiukasti kaikesta muusta maailman sarjakuvasta. Ja Sirkun opettaja on kuulemma kauhee japanirasisti. Alettii miettii, jos jokin mangasarja käännettäis tosi umpisuomalaiseks, nii mitä siitä tulisi. Inuyashan innoittamana tälläne synty aamupalapöydässä.. Se on kans syy miks se on piirretty talouspaperiin, ku just sil vitu sekunnil ei ollu muuta mihin piirtää.

Joten, tarinan nimi on Ilmari. Tarina alkaa, kun pissaliisa nimeltä Kaarina joutuu irrottamaan otteensa facebookista ja lähteä isovanhempiensa luokse maalle koko kesäksi. Jotenki ihmeen kaupalla Kaarina putoo paskahuussin reiästä läpi ja joutuu vanhaan Suomeen, tarkemmi ottaen Lappiin. Siellä se tapaa Ilmarin, joka on suomenruotsalainen puolihiisi, joka tykkää lukea Kalevalaa. Se puhuu jotaa randomia murretta (jota heitin omasta päästäni, tuskin on mikää oikee murre). Ilmari muute löytys jäätyneenä pää ylösalasin avantoon, mutta se oli Kirstin vika!

Ilmarin naapurissa asuu Latotorpan siskokset Kirsti ja Kerttu. Kirsti taitaa olla aika ihastunu Ilmariin, ja ilmasee rakkauttaan aikaste usein.

Nyt loppu, en itekkää kestä enää XD